Vaikka Suomi ei kuulu jalkapallon kärkimaihin, jalkapallon tulevaisuus sen sijaan näyttää tällä hetkellä Suomessa erittäin lupaavalta. Suomen nuoret ovat viime vuosina niittäneet jalkapallossa menetystä myös kansainvälisellä tasolla ja lajin harrastajamäärät ovat jatkuvassa nousussa. Kaikkien yllätykseksi Suomi on hivuttautunut lähes huomaamatta maailman huipulle nuorten jalkapallossa. Jalkapallon uusi sukupolvi on laittanut riman korkealle ja tulevaisuudessa mikä vaan on mahdollista näille nuorille.

Todisteena Suomen nuorten jalkapallon huimasta kehityksestä on ollut Suomen tyttömaajoukkueen odottamattoman hyvä menestys alle 17- vuotiaiden EM- kisoissa. Suomi voitti EM- kisojen alkusarjassa Hollanin ja Liettuan. Hallitsevaa mestaria Saksaa vastaan joukkue koki tappion. Suomen joukkue ei kuitenkaan lannistunut tästä, ja välierässä Suomi voitti Espanjan. Seuraavassa ottelussa Suomelle tuli vastaan Englanti. Liettuassa pelatussa ottelussa Suomi nousi 1-0 tappioasemasta upeaan 2-1 voittoon. Ensimmäisellä puoliajalla Suomen joukkueella oli vaikeuksia ja Englanti sai tehtyä ottelun avausmaalin, edes Suomen maalilla loistavasti pelannella Koivusella ei ollut mitään tehtävissä. Tauolla asioita käytiin valmentajan kanssa läpi ja tämä näkyi toisessa erässä, jossa Suomen ilme oli täysin erilainen. Suomi teki kaksi maalia ja nousi upeasti otteluun voittoon. Voitto toi Suomelle EM- kisojen kolmannen sijan ja kisapaikan ensi talven Uruguayn MM- kisoihin. Kyseessä on historiallinen saavutus Suomelle, sillä Suomi ei ole koskaan aikaisemmin pelannut alle 17- vuotiaiden MM- kisoissa.

Mikä sitten on tämän yhtäkkiä tulleen menestyksen salaisuus? Kuinka Suomi on onnistunut nousemaan jalkapallon niinsanotuista “pohjamudista” ja pistämään kampoihin jopa Englannille, jossa koko laji on alunperin kehitetty? Positiivisten muutosten tuulten takana on tietenkin valmennusjohto ja valmennustyylin muutos. Suomen valmennuskulttuuri koki laajoja muutoksia kahdeksan vuotta sitten, kun silloinen Suomen maajoukkueen päävalmentaja Andree Jeglertz toi oppia Ruotsista. Suomessa alettiin ottamaan valmennuksessa mallia Ruotsista, joka on menestynyt jalkapallossa mainiosti jo pidemmän aikaa. Ruotsin tavoin Suomi on alkanut valmentamaan positiivisuuden kautta, joka lisää pelaajien itsevarmuutta ja yhteishenkeä. Myös vastuunjakamista pelaajien kesken on painotettu valmennuksessa paljon enemmän kuin ennen. Pelaajien välisen yhteistyön kehittäminen on myös ollut valmennuksen pääteemoja ja tämä onkin näkynyt Suomen pelin kehittymisenä viime aikoina. 2001- syntyneiden tyttöjen ikäluokka on poikkeuksellisen lahjakas myös taidollisesti. Ikäluokasta löytyy huippuja enemmän kuin koskaan ennen ja maajoukkue saatiin täyteen kovia pelureita. Suomen kaltaiselle pienellä maalle tämä on ollut harvinaista herkkua, pelaajamateriaali on harvemmin ollut niin laaja kuin tänä vuonna. Pitää kuitenkin muistaa, että Suomi on varsin pieni jalkapallomaa, Suomesta löytyy jalkapalloa harrastavia tyttöjä noin 33 000, kun vertailun vuoksi Hollannissa jalkapalloa pelaa 150 000 tyttöä. On siis kova juttu, että Suomi pystyy voittamaan Hollanin kaltaisen jalkapallon suurmaan.

Yksi tärkeimmistä muutoksista on kuitenkin tapahtunut pelaajissa ja heidän asenteissaan. Kun ennen suomalaiset olisivat olleet tyytyväisiä tasapeliin huippumaata kuten Englantia vastaan, eivät nykyajan urheilijanuoret tyydy niin vähään. He uskaltavat rohkeasti tavoitella voittoa ja sanoa sen ääneen. Tavoitteita saa ja pitää olla, ja ne tulee ennemmin asettaa hiukan liian korkealla kuin yhtään liian alas. Juuri tämä on ollut merkittävää nuorten viimeaikaisessa menestyksessä; uskalletaan tavoitella unelmia rohkeasti. Sama on ollut havaittavissa yleisesti nuorten urheilussa, ei vaan jalkapallossa. Esimerkiksi nuorten jääkiekossa ollaan havaittu sama ilmiö. Suomi voitti tänä keväänä kultaa U- 18 kisoissa. Samaisista kisoista tuli Suomelle kultaa myös vuonna 2016. Vaikka Suomen miesten MM- jääkiekkomaajoukkue ei tänäkään vuonna menestynyt toivotulla tavalla on kuitenkin huojentavaa todeta, että ainakin Suomalaisen urheilun tulevaisuus näyttää kirkkaalta. Uskotaan siis, että nuorissa on tulevaisuus.